Saturday, December 10, 2016

Korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueista

Korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueet


Kasailen viikonlopun opiskeluaktiviteettinä materiaalia 15.12.2016 olevaan webinaari-istuntoon. Istunnossa tulen osoittamaan osaamista Verkosto-osaamisen opintojaksoon liittyen. Tästä voit lukea osan esitykseni sisällöstä.
 
 Ammattikorkeakoulujen toimintaympäristö

TKI-toiminnan ymmärtämiseksi on tärkeää sisäistää ensin ammattikorkeakoulun toimintaympäristö. Se (ammattikorkeakoulun toimintaympäristö) on lähellä työelämää ja siihen liittyykin vahvasti erityisesti aluekehittämisvastuu: “Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.”
Lähde: Ammattikorkeakoululaki  4 § (932/2014)

Ulkoisesta toimintaympäristöstä nousevat paineet pakottavat ammattikorkeakouluja kehittämään oppimisprosesseja entistä joustavammiksi. Ammattikorkeakoulujen onkin verkostoiduttava sitä ympäröivän yhteiskunnan kanssa aiempaa enemmän, jotta muun muassa koulutuksen työelämävastaavuuteen liittyvät vaatimukset toteutuvat. Lisäksi uusien opiskelijasukupolvien  ajattelu-  ja  toimintatavat edellyttävät uudistamaan koulutus- ja opetusmuotoja. Opiskelijoiden henkilökohtaistetun ohjauksen tarve kasvaa.

Vuonna 2014 voimaan tullut ammattikorkeakoulujen rahoituslaki (laki opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 §:n muuttamisesta 486/2013) perustuu tuloksellisuuteen, jossa rahoitus määräytyy keskeisten tulosmittareiden eli indikaattoreiden perusteella opiskelijamäärän asemesta.

Rahoitusmallin voimassaolo ei kuitenkaan jäänyt kovin pitkäksi sillä jo syyskuussa 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän laatimaan uutta ehdotusta ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamiseksi siten, että tarvittavat muutokset voidaan ottaa käyttöön kohdennettaessa ammattikorkeakoulukohtaisesti ammattikorkeakoululain (HE 26/2014) 43§:n 3 momentin mukaista perusrahoitusta vuodesta 2017 alkaen.

Työryhmän ehdotus rahoitusmallin uudistamiseksi vahvistaa valtakunnallisia korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita sekä ammattikorkeakoulusektorin profiilia kotimaisessa korkeakoulujärjestelmässämme. Samalla se pyrkii kannustamaan uusimuotoisia (osakeyhtiöitetyt amk:t) ammattikorkeakouluja strategiseen kehittämiseen.



Kuva: TKI-toiminnan osuus AMK-rahoituksessa 15% vuonna 2017, (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2015/liitteet/tr18.pdf?lang=fi , s. 42)

Muutos on aina sekä uhka että suuri uudistumisen mahdollisuus. Uudistuminen mahdollistuu, kun työtä tehdään yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Kaikilla ammattikorkeakouluilla on edessään esimerkiksi TKI-toiminnan ja koulutuksen integrointitehtävä.

Opettajan työhön liittyviä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja sekä niiden toimintoja


Opettajan sisäiseen verkostoon kuuluvat erityisesti ja mielestäni tärkeimpänä kollegat. Puhutaankin paljon yhteisopettajuuudesta ja tiimiopettajuudesta. Lisäksi verkostossa ovat erilaiset opettajan työtä tukevat palvelut kuten kansainväliset palvelut, viestintä, IT, hankepalvelut jne. Oamkissa lisäksi opetuksen digitalisaatiota edistävä eKampus

Ulkoiseen verkostoon ja toiminteisiin lukeutuvat yritykset, ulkopuoliset asiantuntijat (kouluttajat), opettajan  verkostot (esim. LinkedIN) ja muut oppilaitokset (saman alan opettajien laaja-alaisempi verkostoituminen).

Kokemukseni perusteella omien verkostojen luominen ja hyödyntäminen on opetustyölle vastaava elinehto kuin ravinnon saanti elävälle organismille. Ilman ravinteita se lakkaa kasvamasta, kuihtuu ja lopulta kuolee pois. Erityisen merkittävinä ja korostamisen arvoisina pidän tiimiopettajuutta (sisäinen verkoston osa) ja yritysverkostoa (ulkoinen). Tiimiopettajuuden avulla opetusta voidaan henkilökohtaistaa yhä enemmän opiskelijan kompetenssin laadullisen kasvun tukemiseksi. Yritysverkoston oikein hyödyntäminen puolestaan varmistaa työelämävastaavuuden laadukkudesta. 

AMK:n TKI-toiminta, painopistealueet


Tutkimus- , kehittämis- ja innovaatiotoiminta on ammattikorkeakoulujen perustehtäviä. TKI- toimintaa tukee ja vahvistaa ammattikorkeakoulutusta ja sen sisältöjä. Ammattikorkeakoulujen tutkimus -, kehittämis- ja innovaatiotoiminta uudistaa osaamista, vastaa yhteiskunnan ja työ- ja elinkeinoelämän kehittämistarpeisiin ja alueellisiin uudistamishaasteisiin.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyö on soveltavaa tutkimusta, joka perustuu käytännön kokemuksen sekä uusimman tieteellisen tiedon ja vahvan osaamisen yhteensovittamiseen.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta koostuu erilaisista toiminnoista riippuen sen luonteesta, laajuudesta ja yhteistyökumppanista. Useimmiten toiminta pitää sisällään erilaisia projekteja, joiden tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, käyttäjäkokemuksia, sovelluksia, toimintamalleja, innovaatioita ja asiantuntijaosaamista. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö ja opiskelijat ovat tiiviisti mukana tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, jota toteutetaan usein yhteistyössä sidosryhmien, erityisesti yritysten, kanssa.

(Kuva: Ammattikorkeakoulujen strategialähtöiset painoalat/vahvuusalueet. Lähde: Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta. Tilanne tammikuussa 2016.)

Ammattikorkeakoulut ovat valinneet omat ilmiöpohjaiset ydinosaamis- ja painopistealueensa siten, että se hyödyttää parhaalla mahdollisella tavalla vaikutusalueensa, globaalia työ- ja elinkeinoelämää sekä tukee ammattikorkeakoulun osaamisen vahvistamista ja opiskelijoiden asiantuntijaosaamisen kehittymistä

Projekteja ja TKI- toimintaa toteutetaan kilpaillulla kansallisella ja yksityisellä TKI- rahoituksella, EU- rahoituksella sekä kansainvälisellä rahoituksella.

Yrittäjyyden edistäminen on yksi keskeinen ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden painopistealueista.

Oamkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueet ovat:
1) Tulevaisuuden terveys ja hyvinvointi sekä
2) Energia, luonnovarat ja ympäristö.

Painopistealueiden lisäksi kehittämisteemoja (11.11.2015) ovat
i) älykäs oppiminen,
ii) innovatiiviset tuotteet ja palvelut sekä
iii) yrittäjyys ja uusi liiketoiminta.

Oamk alueellisena toimijana on reagoinut Oulun seudun voimakkaaseen rakennemuutokseen aktivoimalla kehittämistoimintaansa ja erityisesti yrittäjyyttä ja uutta liiketoimintaa edistävää koulutus- ja tki-toimintaa. Oamk on asettanut tavoitteekseen toteuttaa valikoiduilla alueilla kansainvälisestikin laadukasta kehittämistyötä. Esimerkkeinä tästä ovat painettavaan elektroniikkaan ja energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvä kehittäminen. Jälkimmäistä on toteutettu yhdessä yritysten ja pohjoisen Skandinavian tutkimuslaitosten muodostaman verkoston kanssa.

Oamkilla on käynnissä lähes 60 hanketta ja vuositason hankevolyymi on noin kahdeksan miljoonaa euroa. Hankkeiden pääasialliset rahoittajat ovat Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tekes. Noin 70% hankerahoituksesta tulee EU:lta. Hanketoiminta kerää yrityksiä mukaan vuositasolla noin 200 kappaletta. Yhteistyöhankkeita toteutetaan paikallisesti Oulun yliopiston, Business Oulun ja VTT:n kanssa. Kansainvälisten hankekumppaneiden määrä on kasvussa. 

Hankeportfolion kautta voi tutustua Oamkin käynnissä oleviin sekä valittuihin päättyneisiin hankkeisiin.

Loppusanat


TKI-painopistealueet ovat kenttä, jossa olen toiminut Oamkin palveluksessa yli kaksitoista vuotta. Kirjoitushetkellä loppuvuodesta 2016 toimin projektipäällikkönä sekä kansainvälisessä Luova Eurooppa -ohjelmasta osarahoitetussa nelivuotisessa museoiden ja taidegallerioiden kävijämäärän edistämishankkeessa että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamassa kotimaisessa kolmivuotisessa toimintamallin kehittämishankkeessa, joka keskittyy koulutuksen, työelämäyhteyksien sekä yrittäjyyskasvatuksen tehostamiseen korkeakoulumuotoisessa opetuksessa.

http://www.oamklabs.fi

Friday, June 10, 2016

Ammatillisen perusopetuksen rakenteesta

Opeopintoihin liittyvän ensimmäisen webinaarimme aihe omassa pienryhmässäni on Opettajuus ammatillisessa perusopetuksessa. Webinaarissa jokaisella pienryhmällä on oma aihe ja oppiminen tapahtuu eräänlaisella learning cafen eli suomalaisittain oppimiskahvilan muunnelmalla jossa pienryhmien esitysvuoroissa olevat henkilöt kiertävät muissa pienryhmissä keskustelemassa, sekä jakamassa tietoa, että myös oppimassa.

Omassa valmisteluosuudessani tutkin ammatillisen perusopetuksen rakennetta ja esimerkiksi millaisia opintoja ammatillinen perusopetus ylipäätänsä sisältää, millainen on on sen rakenne ja miten opintoja suoritetaan.

Koska oma toisen asteen koulutustaustani on lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto, koin matkan ammatillisen perusopetuksen maailmaan varsin hyödyllisenä. Tämä siksi että osa korkeakoulujen opiskelijoista, varsinkin ammattikorkeakouluissa, tulee ammattitutkintopohjalta ja ammattipedagogisesta näkökulmasta taustojen tunteminen korkeakouluopintojen suunnittelussa ja ohjauksessa on merkittävää.

Siirrytäänpä sitten sujuvasti rakenteeseen:

Ammatillisen perusopetuksen rakenne pohjautuu Valtioneuvoston asetukseen (801/2014)(1) ammattitutkinnon rakenteesta (2). Asetus (1) määrittää tutkinnon laajuudeksi vähintään 180 osaamispistettä (ops) joskin tutkinnon laajuus voi olla tätä suurempi.
Tutkintoon johtavat opinnot (180 ops) sisältävät
  • ammatillisia tutkinnon osia (135 osp)
  • yhteisiä tutkinnon osia (35 osp)
  • vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osp)
Näiden lisäksi kokonaisuuteen voi kuulua tutkintoa yksilöllisesti laajentavia tutkinnon osia (1), (2).
Kuvio 1. Ammatillisten perusopintojen rakenne (8)

Ammatilliset tutkinnon osat (135 osp) ovat tutkinnon suurin kokonaisuus ja niiden sisällöt ovat tutkinnoittain vaihtelevia koska ne on muodostettu kunkin alan työelämän toiminta- ja tehtäväkokonaisuuksien pohjalta (2).

Valtioneuvoston asetus (1) sen sijaan määrittää kaikille tutkinnoille yhteiset tutkinnon osat (35 osp). Näitä ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (2).

Vapaasti valittavien tutkinnon osien (10 osp) kohdalta on säädetty, että niiden tulee tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita (1).

Ammatillisen perusopetuksen koulutusta järjestävät ammatillisten oppilaitosten lisäksi erityisoppilaitokset sekä kansanopistot ja niitä voi suorittaa kahdeksalla koulutusalalla (3):

  • humanistinen ja kasvatusala
  • kulttuuriala
  • yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
  • luonnontieteiden ala
  • tekniikan ja liikenteen ala
  • luonnonvara- ja ympäristöala
  • sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
  • matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Opintoja voi suorittaa valiten joustavasti yksilöllisiä opintoja (henkilökohtaistettu opintosuunitelma, HOPS) ja niihin voidaan sisällyttää osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista, erikoisammattitutkinnoista tai ammattikorkeakoulututkinnoista (4), (7). Opintojen lisäksi opiskelijat saavat opintojen ohjausta, joka tukee opintojen suunnitelua (7). Myös ylioppilastutkinto on mahdollista suorittaa samanaikaisesti ja osa lukion kursseista tunnustetaan osana ammatillisen opetuksen perustutkintoa (4).

Opintoja suoritetaan myös oppilaitoksen ulkopuolella. Opetushallitus (5) on katsonut tarpeelliseksi sisällyttää työssäoppimisjaksot osaksi ammatillisen koulutuksen rakennetta. Aidossa työympäristössä tapahtuvaa oppimista on tutkintorakenteessa kaiken kaikkiaan 30 osaamispistettä (5).
Jotta tutkinto voidaan hyväksyä, tulee opiskelijan osoittaa ammatillisen osaamisensa olevan asetettujen vaatimusten tasolla. Vaatimusten saavuttaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä useimmiten työssäoppimisjaksolla (6). Näytössä opiskelija osoittaa arvioijille, miten hyvin hän on suorittanut työelämän vaatiman ammattitaidon (7).

Lähteet:











Friday, June 3, 2016

Tyvestä puuhun

Heippa, Työskenneltyäni varsin vaihtelevissa tehtävissä korkekoulumaailmassa liki kaksitoista vuotta hakeuduin ammatilliseen opettajakorkeakouluun (AMOK) oppimaan uusia vahvuuksia ammattipedagogista pätevyyttä varten. Tämä blogi on yksi tapa osoittaa saavutettua osaamista. Nykyisin sillä, miten osaaminen on hankittu, tai miten erilaisilla tavoilla se voidaan osoittaa ei ole suurta merkitystä. Ratkaisevaa onkin, että osaaminen voidaan arvioida ja sen perusteella tunnustaa. Keskustelemme osaamisperustaisesta oppimisesta. Arviointiin liittyy olennaisena osana palaute. Palautteen antamista voidaan kutsua myös reflektoinniksi, jossa tehdään havaintoja oppimisesta ja pohditaan oppimiseen liittyviä kokemuksia. Tämän blogin postaukset tulevat olemaan pääsääntöisesti itsereflektointia, pohtimisia ja havaintoja oppimisesta oman kokekumkseni kautta. Sisällössa saattaa esiintyä toisinaan myös sarkasmia =)
Kuvan lähde: http://www.oamk.fi/amok